28.11. 09 aloin kirjoittaa tänne siitä, miten edistyn Sillantakaisen fantasian kanssa. Muiden sivujen sisältöä: Sillantakaisessa – sivulla kerron Sillantakaisen maailmasta. Tarinoita -sivulla on tiivistelmä tapahtumista ja yksittäisiä tarinoita. Olkakiven kylä -sivulla kerron kylän pienoismallin rakentamisesta.
11.12. 09 Tällä viikolla olen kirjoittanut useita “lehtijuttuja” tarinan henkilöistä. Liitin mukaan yhden esimerkin Tarinoihin. Kolmet vaunut törmäsivät rajusti yhteen! Ja millainen kaveri oli Irewor, jonka… niin, millainen, päättelepä itse? Nyt on selvä, etten pysty tutustumaan 16 henkilöön yhdessä kuukaudessa. Henkilö, josta voi sanoa, että “iloinen”, ei ole aina iloinen. Hänkin suuttuu tai on surullinen, mutta milloin ja miksi, ja miten se näkyy tai kuuluu. Kun löydän kymmenenkin tilannetta, jossa sama henkilö on surullinen, voin väittää että iloinen henkilö on surullinen. Tämän kaltaisia asioita selvittelen. Puoli tuntia sitten sain valmiiksi päivitetyn sanaston. Tarkoitus on joka tapauksessa aloittaa tarinan kirjoittaminen joulun jälkeen. Muuten, aloitin sen jo kerran, onkohan siitä nyt kaksi vuotta, mutta tuli mutkia matkaan, mutta lopputukoksen (hups. siis lopputuloksen) kannalta se on taatusti parempi.
6.12.09 Henkilöhahmoja luodessa ei ole helppo muistaa, että kirjoittajan on rakastettava myös vastustajia, vihollisia ja roistoja. Olisi helppo antaa omien asenteiden näkyä henkilöissä; mutta pahat eivät ole läpeensä pahoja eivätkä hyvät läpeensä hyviä. Pari vuotta sitten, kun virittelin Olkakiven tarinaa, tein haastattelut päähenkilöistä. Se osoittautui antoisaksi menetelmäksi — lehtijututhan minä hallitsen toimittajatyön myötä. Eilen kirjoitin reportaasin kirjureista, jotka edustavat sananvapauden tiukkaa linjaa eli rajoittamista. Tai itse asiassa tutustuin kirjureiden tärkeimpään rakennukseen, Lasilinnaan, ja tapasin siellä tärkeimpiä kirjureita, ruhtinas Noldin, ruhtinatar Thilden, taistelujohtaja Gohardin sekä askitutkija Alfterin. (Aski kuvaa kirjallista tuotetta eli sananvapauden käyttämistä.) Pääsin heitä lähemmäksi, en rakastunut, mutta ymmärsin. Reportaasi on sen verran pitkä, etten liitä sitä näille sivuille, mutta lehtijuttujen tekemistä jatkan.
1.12.09 Riimusauva on valmis. Eilen viimeistelin fantasiamaailmaa; olen rakentanut sen noin 4 kertaa lähes kokonaan uudestaan. Enkä ole vieläkään tyytyväinen. Tänään aloitin sanaston päivityksen. Pitäisi hallita 150-200 erilaista sanaa, termejä, paikkojen nimiä, henkilöiden nimiä, joten sanasto on tarpeen. Kaivoin lipastosta 7 ruutuvihkoa. Sankariseurueessa on 6 henkilöä, jokaiselle on oma vihko. Lisäksi on yksi vihko kahdelle vastustajaryhmälle. Vihkoissa on jo tietoja henkilöhahmoista. Kerään lisää ja yritän tutustua pariin kymmeneen kuviteltuun hahmoon. Ei ole mahdotonta, olenhan kuvitellut henkilöitä ainakin murrosiästä lähtien. Tutustuminen on esimerkiksi sitä, että harjoittelen, miten eri henkilöt sanovat saman virkkeen: “Ei, me emme voi sinne mennä.” Miten sen sanovat 12-vuotias tyttö Gerella, hänen tätinsä Kerine, romanttinen nuori mies Niar, huoleton nuorukainen Irewor, innokas 27-vuotias mies Arlit ja lähes 60-vuotias mies, Kilian. Kokeilepa, lukija, itse. Etsin henkilöiden kuvia netistä, lehdistä, jne. Kuvittelen ja kirjoitan, miten henkilöt toimisivat erilaisissa tilanteissa. Kuukauden kuluttua tunnen heidät paremmin.
28.11. 09 Kahden viimeisen viikon aikana olen kirjoittanut tarinan sankariseurueen tarvitsemaa “opaskirjaa” Riimusauvaa, joka on pieni kokoelma erilaisia tekstejä. Mukaan mahtuu laulunpätkä: “Tika Kopan rinteellä istuu pieni poika. Ikävöi hän isäänsä länsituulten mailta.” Kokeilla sopii vaikka sävelmällä “Intiaani ratsastaa”. Säkeistö jää kesken, mutta loppuosa löytynee joskus. Tai keksi itse.
28.11. 09 Tästä lähtien kerron heti, miten fantasian kirjoittaminen ja taustatyö sujuvat. Tähän mennessä: Vuosi sitten suunnittelin vapaan toimittajan työtä. Kevään aikana lipsahtelin aiemmin alkamani fantasian pariin. Sillantakaisen fantasiamaailman pohjana on sananvapaus ja sananvapauden ilmiöt. Käyn köydenvetoa siitä, onko fantasiamaailman osat perusteltava vai saanko käyttää luovan kirjoittajan vapautta. Toukokuusta läpi kesän rakensin Sillantakaisen maailmalle historiaa. Sen jälkeen olen luonut ympäristöä, piirtänyt esimerkiksi karttoja ja pohtinut, miten sananvapauden ilmiöt kuvataan fantasiana.
